Matkamietteitä

Alunperin aikomukseni oli tehdä muistiinpanoja matkalla Tallinnasta Helsinkiin eilen illalla, mutta sattuneesta syystä suunnitelmat muuttuivatkin. Laiva oli täynnä, istumapaikat harvassa ja myönnettäköön: ajatus ei enää kahdeksan maissa kauhean kirkkaana kulkenut. Alunperin luulin myös kirjoittavani jostain aivan muusta, mutta tällaiseksi tämä nyt meni.

Luulin helmikuun olevan toimintaa täynnä, vaan maaliskuu se vasta onkin ollut melkoinen osuus kevään Nia-matkallani. Kuukautta on kulunut 21 päivää ja ohjannut niistä olen 19, muutamana päivänä tuplatuntejakin.
Eräs ystäväni ehti jo pohtia jos keskustelu pomoni kanssa olisi paikallaan. Minä puolestani totesin että sekä pomo että minä pidämme kirjaa siitä mikä toimii ja mikä ei toimi, ja melko säännöllisesti teemme katsauksia sekä menneeseen että tulevaan. Koetamme oppia virheistämme, ja juhlia menestyessämme. Koska yksin yrittävän hartioilla lepää niin pomon, markkinoijan, sihteerin, siivojan, palkanlaskijan kuin tuotteen toimittajankin vastuu, työ muokkautuu toisinaan pakostakin trial/error-kokemusten mukaan. Kesä ilman ohjaustaukoa on oiva tilaisuus oppia loman tarpeellisuus, pitkiä ohjausputkia mahdollistaa asioiden yksinkertaistaminen eli vaikkapa ihmisten parissa toimivan introvertin yrittäjän tapaamisten rajoittaminen. Toisaalta mietin myös mitä päivittelemistä näissä ohjausputkissa edes on – enkö minä juuri tätä työkseni tee? No teen, teen. Se vain joskus unohtuu, kun työ on niin mukavaa ja itselle merkityksellistä.

On jollain tavalla huimaa todeta, että olen investoinut Niaan ja omistautunut lajille yli kymmenen vuotta. Omistautuneisuus kulkee kokemuksena kehossani, ja kokemuksesta on helppo ammentaa lähes tilanteessa kun tilanteessa. Ellei kokemus itsessään riitä, tunnen itseni tarpeeksi hyvin pystyäkseni arvioimaan käsillä olevia tilanteita. Voin arvioida miten lähestyä niitä kaikkein rakentavimmin, kyen tarpeen tulleen luomaan selkeyttä sisäisen mylleryksen keskelle ja osaan poistua paikaltakin. Tämä kai on sitä itsensä johtamista, jonka eräs Turun Sanomien toimittaja äskettäisessä haastattelutilanteessa nosti esiin yrittäjälle tärkeänä ominaisuutena. Ei ole täysin tavatonta, että varsinkin hyvinvointialalla toimiva useasti asettaa autettavan tarpeet omiensa edelle, tai veistää selkänahastaan niin kauan kun veistettävää löytyy. Ei ole kauhean kestävää kehitystä, tämä. Toipumisen taito ja palautumisen palkitsevuus ovatkin olleet viime aikoina erittäin näkyvällä paikalla yritystoimintani takahuoneessa.

Tätä kirjoittaessa ulkona leijailee taas lumihiutaleita. Istun sängylläni ja viikonlopun matkahype alkaa iltapäivän tullessa laantua hieman, kierrokset hidastuvat. Taidan ehtiä mainiosti ottamaan nokoset vielä ennen illan tuntia Studio Fonilla, ja loppuviikosta pääsiäinen pistää tuntini tauolle. Kyllä tuo pomoni osaa.
Tanssimisiin!

*
Ja kaikki istumatyöläiset sun muut hoi: heti huhtikuun ensimmäisenä viikonloppuna jo seuraava Nia 52 Moves-playshop! Teemana keskivartalo (on kyllä tylsän kökkö sana, tuo – vaan sisältö onkin sitä eloisampaa!), ohjaajina minä ja Katriina Virtanen.  Sähköpostitse etukäteen ilmottautuminen takaa EarlyBird-hinnan (la 25 €, su 15€ tai yhteensä 35€), oveltakin myymme toki lippuja (la 30€, su 15€).

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s