#huoletonhuhtikuu

2018_04

Pääsiäisen #digipaasto (kolme päivää ilman älylaitteita ja/tai tietokonetta) teki hyvää. Kirjoitan tästä joskus vähän syvällisemmin, vaan toivotettakoon ensin huhtikuu tervetulleeksi – hetkittäisestä takatalvesta huolimatta (“sometimes it snows in April”, laulaa Prince).

Anna-lehdessä oli vastikäisessä numerossa pohdintaa siitä, että jos tammikuu on tipaton, lokakuu lihaton, ja maaliskuu (enpä muuten tiennytkään) muoviton – ni mitä jos huhtikuu ois yksinkertaisuudessaan vaan huoleton? Sopii kyllä mulle, varsinkin koska huolettomuus ei ainakaan oman kokemukseni mukaan tarkoita silmien ummistamista tai pään hiekkaan hautaamista. Sen sijaan huolettomuudesta voi saada tarmoa kiperimpiinkin tilanteisiin. Ja toisaalta, kuten kuukauden kalenterikuva ylläkin toteaa: mitä sitä turhia rajoittamaan ihmeitä koon perusteella. Hyvää pääsiäisenjälkeistä arkea, ja tanssimisiin taas. :*


#digipaasto #huoletonhuhtikuu

*

PS. Muistathan Nia Finlandin Playshop-päivän 7.4.? Studio Fonissa luvassa lantion aluetta huoltava Fit by Nia-tapahtuma klo 12-14, säkenöivän Susanna Kuivalan ohjaamana. Ilmottautumalla mulle viimeistään pe 6.4. nautit EarlyBird-hinnasta 25e (ovelta 30e). Tervetuloa!
minna(a)dakinia.fi

Advertisements

Hyvää uutta vuotta 2018!

IMG_20171231_225104_921

Kalenteri on korkattu, ja se on alkanut – yksisarvisen aikakausi, nimittäin! Kuten kuvasta näkyy, sovellan jo kalenterin kantavaa teemaa: #MayTheEraOfSeriousnessBeOver tai toisin sanoen, olkoon vakavuuden aikakausi ohitse. Tämä ei tietenkään tarkoita silmien ummistamista vakavilta asioilta tai laakereilla loputtomiin lepäämistä – töitä riittänee sekä matti meikäläisille että ihmeidentekijöille myös vastedes. (Työtä etsiville toivotan kärsivällisyyttä, johdatusta, oikeudenmukaisuutta sekä aimo annoksen onnea).
Johtotähtenä toimikoon kuitenkin tietyn asteen kevytsydämisyys, moottorina toiveikkuus kaikesta huolimatta. Sen sijaan että elämän tänäkään vuonna pitäisi valmistua tiettyyn päivämäärään mennessä, tai että vuosi heti alkumetreiltä asti asetetaan liian ahtaaseen karsinaan, annettakoon asioille aikaa asettua. Mikäli jo ajatus asettumisesta koettelee kärsivällisyyttä tai nostaa karvat pystyyn – lähde happihyppelylle, tai juo toinen kuppi kahvia, tai suutele intohimoisesti. Tähän mennessä tietänet jo jonkin asian, mikä on omiaan nostamaan omaa mieli-alaasi, keventämään kantamaasi takkaa (joka toisinaan ellei peräti usein saattaa olla pyytämättä perittyä). En siis niinkään pyri vakavuudesta poispäin, kuin elämään sen kanssa – ja olen huomannut ettei pipo kiristä yhtä pahasti ollessani asioiden äärellä niin rennosti kuin osaan. Samaa mieltä kanssani oli myös eräs viime kesänä Mallorcalla tapaamani katusoittaja. Kokemuksensa karttuessa hän oli tullut huomaamaan, että ennenaikaiset johtopäätökset siitä, kuka ohikulkijoista reagoisi hänen soittoonsa mitenkin olivat suurimmilta osin huteja. Mitä avoimemmin ja rennommin hän kykeni olemaan läsnä, sen enemmän kohtaamisia hän mahdollisti. Vastalääkkenä mahdolliselle liialliselle vakavuudelle tarjoan siis tänäkin tanssivuonna tanssillista hulluttelua (ma 8.1. alkaen). Edellisvuoden kanssa tein tilinpäätöksen harjoittelemalla Grateful-nimistä Nia-rutiinia ja sanottakoon sekin selkokielellä: kiitollisuus (aiheellinen, aito ja pakottamaton) on varsin tehokas rentouttaja myös se. Siinä taitaa taas olla tavoitetta tälle vuodelle tarpeeksi. ❤

Ja hei, mikäli voimaeläimet ovat mieleesi, olet tervetullut liittymän siskoni ja minun jo vuosikausia ylläpitämään uudenvuodenperinteeseen. Käypä katsomassa minkä eläimen sinä kohtaat lumotussa metsässä !

 

*

PS. Loppiaisena eli 6.1. klo 12-13.15 tanssimme jälleen usean ohjaajan voimin hyvän puolesta perinteisissä valojameissamme. Paikkana Studio Fon (Nahkurinkatu 8, käynti sisäpihalta)Jamien tuotolla tuetaan Naisten Linjan toimintaa – sinä annat sen verran kuin kukkarosi antaa myötä. Tervetuloa – ja tanssimisiin taas!

PPS. Hyvänen aika, meinasi unohtua! Tänä vuonna tulee kuluneeksi 15 vuotta siitä, kun Nia erään toimeliaan nuoren naisen toimesta rantautui Suomeen. 2018 tarjoaakin varsin mehevän valikoimamn tunteja ja erikoistapahtumia, joten kuulolla kannattaa olla – esimerkiksi Nia Finlandin Facebook-sivuja seuraamalla. Oijoi… odottaakapa vain! 😀

#metoo ja seinäkalenterin yksisarvinen

Sosiaalisen median ajanlaskun mukaan #metoo kuuluu jo varmasti menneen talven lumiin. Itse suhtaudun risuaita- ja muihin nettikampanjoihin lähes poikkeuksetta varauksella: pohdin, tunnustelen, tutkin. Jos olosuhteet ovat kohdillaan saatan osallistua, useimmiten en. Sen sijaan minusta tulee usein omassa arjessani, näytö(i)stä loitompana, valppaampi: onko jotain mitä minä voin tehdä asian eteen?

Koen työni kautta puhuvani terveen keho(llisuude)n, omanarvontunnon ja rajojenvetämisen puolesta, epäsuorasti tarjoavani mahdollisuuden käsitellä kokemuksia sekä purkaa tunnestressiä liikkeen kautta. Vaikka olisi kuinka tietoinen ja sinut itsensä kanssa, ikäviä asioita voi tapahtua – ja tapahtuukin. On (edelleen) pöyristyttävää, miten normaalia ja normalisoitua naisiin kohdistuva häiriköinti ja väkivalta on. On upeaa, että se tuotiin/tuodaan näkyviin niin yksinkertaisella tavalla kun risuaidalla ja kahdella sanalla: #minämyös. On täysin ymmärrettävää, että valitsee olla osallistumatta.

 #metoo -kampanjan aikoihin kalenteriteemani ensi vuodelle oli edelleen hakusessa, enkä ollut edes varma jos minua sellaista huvittaisi tehdä. Tämä tuli sattumalta puheeksi erään kollegan lasten kuulten. Arvostamani esiteini toivoi, että heidän vakioseinäkalenteriin tulisi ensi vuodelle pinkkiä ja yksisarvisia. Pinkkiä, koska se on hyvä väri. Yksisarvisia, koska, no, yksisarviset.
Pyristelin ensin ajatusta vastaan. Kävin sitten kerran kahvilla itseni kanssa ja huomasin lähes vahingossa luonnostelevani ensimmäistä kuvaa. Se olikin menoa sitten.

YesWow_ExorsisterUnicorn

Marraskuun ensimmäisenä päivänä hain painotalosta ensimmäisen vedoksen vuoden 2018 seinäkalenterista. Pääosassa ovat pastellivärit ja minioptimistieni lisäksi sateenkaariharjainen yksisarvinen, koska toiveikas sielukkuus vaikuttaa olevan uhanalainen luonnonvara. Entä miten tämä liittyy #metoo-kampanjaan?

Olen vuosittain lahjoittanut osan kalenterituotosta hyväntekeväisyyskohteeseen. Päätös tukea Naistenlinjan toimintaa syntyi hetken nettitutkiskelun jälkeen. Naistenlijan sivuilla vierailu on itsessäänkin muistutus siitä, että vaikka minulla onkin tällä hetkellä kaikki hyvin, on monia joilla asiat ovat perustavanlaatuisesti toisin.

Ostamalla kalenterin sinä saat ystävällisen yksisarvisen matkakumppaniksi vuodelle 2018 ja teet samalla hyvää. Koska tulostan vain sen verran kalentereita kun tarvitsen, kerään ennakkotilauksia 23.11. asti. Painoon kalenteri menee pe 24.11. ja postitus alkaa marraskuun viimeisellä viikolla. Ennakkotilauksen teet sähköpostitse minulle – minna(a)dakinia.fi – tai Dakinian nettikaupasta (josta löydät myös lisäkuvia kalenterista). Vakaviakin asioita voi tuoda esiin ja tukea olematta haudanvakava.

Toiveikasta viikonalkua!

#MayTheTimeOfSeriousnessBeOver
PS: Kieltämättä on kovin vaaleanpunainen tämä, jo kannesta asti. Sisäsivuilta löytyy muitakin värejä. 😉
KALENDER_Pärm_2018