Kesä ja loma

Version 2

Eilen ohjasin tältä erää viimeisen tunnin Martinkadun Fuegolla, teemana pieni sana jota olen viime aikoina pohdiskellut: ja. Elämässä kun on usein sekä onnea ja surua, arkea ja juhlaa – ja Niassa läsnä keho ja mieli, liike ja pysähtyminen, voima ja pehmeys.
Tämäniltaisten tanssien myötä Littoistenjärven rannalla (Littoisten lavan lähettyvillä klo 18.15 alkaen), tuntini jäävät kesätauolle. Lähden ensi viikolla ensin pariksi viikoksi etelään, sen jälkeen maaseudun rauhaan – ja elokuussa Hampuriin Black Belt-koulutukseen.

Tanssimisiin taas elokuussa,
Minna

PS. Olisitko vielä niin ystävällinen, että otat pienen hetken vastataksesi Dakinian asiakaskyselyyn? Kysymykset ovat lyhyitä, ja pysyt nimettömänä. Sydämellinen kiitos myös kaikesta kasvokkain annetusta palautteesta – se on yksin yrittävälle kullanarvoista!

PPS. Kävin katsomassa Wonder Woman-elokuvan, ja tykkäsin. ;D

Advertisements

Vähempikin riittää

Vuosi 2016 on alkanut lähipiirissäni hyvinkin vaihtelevissa merkeissä. Joku on sitä mieltä, että luvassa on parempi vuosi kuin aikoihin, toisilla vuodenalku on kääntänyt terveyden, työtilanteen tai parisuhteen täysin päälaelleen – eikä aina kovinkaan lempeästi. Maailmalla tuulee, somen melukylä mölisee lähes taukoamatta, muutamakin populaarikulttuurin ikoni on poistunut vastikään keskuudestamme (kuulin David Bowien kuolemasta ihan äsken). Itse huomaan istuvani kuin myrskyn silmässä, tyyneyden keskellä – ja ennen kaikkea tyyneyden yksinkertaisuuteen tyytyväisenä, ja siitä kiitollisena.

Selailin tässä aiempia tammikuisia vuodenavauksiani, ja jotain dramatiikkaa, suurieleisyyttä niissä on viime vuosina ollut. Kun en ole juhlistanut Suuria Sisäistämisiä, olen huomioinut vuosiani Nian parissa tai törmännyt teemaan jolle omistaudun toisinaan kaikessa hiljaisuudessa, usein tosin mietteitäni sen ympäriltä jaaten. Unelmiakin olen syynännyt, muodossa tai toisessa. Eikä siinä mitään, aikansa kutakin ja nyt – tätä.

Vuosi sitten siivosin kotisivuiltani kaikki ne rönsyilevät tätäkin voisin tarjota-tunnit jotka lukkarista tuolloin löysin. Keskityin edistämään ja tekemään sitä mitä teen, en kaikkea sitä mitä voisin tehdä. Tekemistä riitti tästä huolimatta kiitettävästi ja samalla löysin aikaa myös sellaiselle, jota itse halusin tehdä ihan silkasta ilosta tai uteliaisuudesta (harrastamiseksi kai tuota kutsutaan). En pelkästään unelmoinut näköisestäni arjesta, vaan yksinkertaistin sitä myös kunnes itseni siitä tunnistin. Eräs samoja asioita pohtinut ystävä kiteytti tämän äskettäin upeasti:

Se, että minun oikeasti tarvitsee miettiä tärkeysjärjestystäni ja hidastaa tahtiani ei tarkoita sitä, että suljen pois sellaisia asioita joista nautin tai jotka tuottavat minulle iloa. Hidastaminen päinvastoin mahdollistaa näitä töitä ja edesottamuksiani tasapainottavia kivoja juttuja, jotka ovat henkireikäni haasteiden keskellä.

Allekirjoitan jokaisen sanan, ja olen esimerkiksi jo vuosikausia jättänyt uudenvuodenlupausten tekemisen muille. Sen sijaan, että toivon lupausten kautta mullistavani elämäni parempaan, jätän mullistukset ja vallankumoukset heille jotka näitä kaipaavat. Henkilökohtaisesti maltillisempi tahti taitaa olla kokonaisvaltaisen terveyteni kannalta parempi. Toisinaan riittää jo se, että ilmestyy paikalle sitä varten mihin on sitoutunut – lempeyteen itseään kohtaan, rakkaudelliseen parisuhteeseen, kunnioitukseen luontoon ja elävää kohtaan. Teemaa sivuaa osittain myös tämä naamakirjassa vastaan tullut lainaus:

Slow down. You’re too important. Life teaches you how to live it, if you live long enough.

Astun tänään taas joulutauon jäljiltä ohjauspuikkoihin (kammoksuttaako? No totta kai! 😀 ), ja monia tämänkin tekstin keskeisiä asioita voi soveltaa tanssilattialla.

1) aloita pienestä
2) anna itsesi olla aloittelija yhä uudestaan
3) hidastaminen on sallittua, jopa suotavaa
4) kuuntele itseäsi, unohda muut
5) jokainen tekee parhaansa mukaan, ja kunkin paras vaihtelee mitä moninaisimmista syistä
6) tee valintoja, jotka oikeasti tekee sinut iloiseksi (hameessa tunnille – miksei?)
7) anna itsellesi aikaa oppia

Kaikin voimin eteenpäin, sanoi tai chi-opettajani Rein Siim aina. Voimankäytön ei tosin aina tarvitse olla puskemista hampaat irveessä. Välillä riittää, että irrottaa köyden laiturista ja antautuu elämän, arjen, kannateltavaksi.

Hyvää alkanutta vuotta, ja tanssimisiin!

 

Kuvakaappaus Elizabeth Gilbertin Facebook-sivulta.

Kuvakaappaus Elizabeth Gilbertin Facebook-sivulta.


***
PS – tottakai talven keskelle oli laitettava pieni siivu kesää, eli elokuussa 2012 kuvattu Nia-tanssitauko. 😀 Kevätkauden lukkari löytyy päivitettynä kotisivuiltani – eikun tanssilattiaa valkkaamaan!
PPS -ja hei, tulevana lauantaina eli 16.1. Turun Nia-ohjaajat tanssivat taas hyvän puolesta. Osoite Rauhankatu 15 (käynti Koulukadulta), kellonaika 11:30-13. Osallistumismaksuna sen verran mitä rahapussisi antaa myötä, tuotto lasten ja nuorten mielenterveystyötä tukemaan. Tervetuloa valojameihin Studio Moveen!

Tervetuloa tähän.

Hei, kanssamatkustaja.

Tästä blogista löydät kokemuksistani Nian parissa, tarinoita etenkin sisäisistä matkoistani, ehkä sanasen olemistani tukevista työkaluista ja ajatusmalleista.
*
Här skriver jag om mina erfarenheter av Nia och kroppslighet, delar främst på inre plan upplevt och känt. Välkommen till just nu.

Minna