Haetaan: Kokemuksia kehollisuudesta

LOVEYOURBODY-lokakuu

Muutama vuosi sitten toteutin hetken mielenjohteesta, alunperin Osaava Nainen-messuista inspiroituneena, Remarkable Women-nimisen lokakuisen minihaastattelukampanjan/sarjan. Pyysin sekä tutuilta että tuttujen tutuilta naisilta vastausta kolmeen elämää pohtivaan kysymykseen, ja julkaisin vastaukset heidän valitsemiensa kuvien kera Facebookissa lokakuun ajan, yhden päivässä (Dakinia- eli yrityssivujeni kautta). Näiden tavallisten, merkittävien, osaavien naisten näkökulmista elämään tuli varsinaisia valopilkkuja syysarkeen.

Hyvin samankaltainen sysäys valtasi minut juuri ennen syyspäiväntasausta. Sattuneesta syystä teemaksi nousi tällä kertaa kehollisuus – varsinkin kehohäpeä/kehotietoisuus/kehorakkaus-akselilla.
Niasta lainattu LOVEYOURBODY-kehoitus/kutsu/mahdollisuus sointuu lokakuun kanssa varsin nätisti yhteen, tästä johtuen LOVEYOURBODY-lokakuu (tai #loveyourbodylokakuu). Aihe on sitäpaitsi tapetilla niin iltapäivälehtien lööpeissä kuin vastikään julkaistun Rakas keho-kirjankin myötä (Katrina Meskanen & Heidi Strengell, 2019) – ja omassa työssäni läsnä jokaisella Nia-tunnilla, ja arjessa tanssilattian ulkopuolellakin.

Etsinkin kertomuksia kehosta ja kehollisuudesta; esimerkkejä siitä miten mahdollinen häpeän tunne kehoa kohtaan tai epämukavuus omassa kehossa voi kokemuksen/harjoituksen/elämänmullistuksen/tietoisen harjoituksen tai valintojen myötä muuttua valoisempaan suuntaan. Tai, ehkä haluat vain juhlistaa tai kiittää kehoasi julkisemmin? Tämäkin käy.

LOVEYOURBODY-lokakuun tarkoitus on tuoda esille eläviä esimerkkejä erilaisista kehollisuuksista ja siitä, miten arvostavaa yhteyttä omaan kehoon on mahdollista rakentaa ja vahvistaa. Toivon siis niin monipuolista osallistumista kuin mahdollista. Voit halutessasi osallistua nimettömänä tai peitenimellä. Teksti voi olla missä muodossa tahansa (myös runo), mutta sen kuuluu olla sinun kirjoittama, ja omiin kokemuksiisi pohjautuva. Teksti voi olla muutaman lauseen pituinen, tai pidempi.Toivon sinulta myös kirjoituksen yhteydessä julkaistavaa kuvaa, mutta päätät itse mikäli esiinnyt siinä itse, tai jos valitset sinulle tässä yhteydessä merkityksellisen kuvan (sitaatin, voimalauseen tms.).

Sanottakoon myös, että LOVEYOURBODY-lokakuun ei ole tarkoitus vähätellä tai sulkea pois kipeämpiä kokemuksia. Jos LOVEYOURBODY tuntuu liian suurelta harppaukselta siitä missä on nyt, voi ajatella olevansa edes hitusen avoimempi, armollisempi tai arvostavampi itseä kohtaan – vaikka sitten tulevan lokakuun ajan. Ja – tästäkin voi(t) kirjoittaa.

LOVEYOURBODY-lokakuu ei ole pääteasema, eikä reissu jolle pääsee mukaan vain ne, jotka jo rakastavat, tai rakastavat eniten, näyttävimmin tai kuuluvimmin.
LOVEYOURBODY-lokakuu on ennen kaikkea sen ajatuksen makustelua, että kehoa on mahdollista rakastaa tai arvostaa, että kehon kanssa voi (oppia) tulla toimeen, että se on puolustamisen ja rakkauden arvoinen.
LOVEYOURBODY voi parhaimmillaan olla arkinen itsestäänselvyys, jonka toisinaan unohtaa, mutta jonka luo aina löytää takaisin.

Laita minulle YVtä Facebookin/Instan kautta, tai sähköpostia: -> minna(a)dakinia.fi. Jos tekstejä tulee enemmän kuin lokakuun määrä päiviä (eli 31), julkaisen sitten vain useamman tarinan päivässä.

Kiitos avustasi!
Minna Aalto
FM, lisensoitu Nia Black Belt-ohjaaja

PS. Sulla ei tarvitse olla minkäänlaista kokemusta Niasta osallistuaksesi. Keho ja kehollisuus on tässä keskiössä.

*

Minna on ohjannut Niaa ja eheyttävää liikettä vuodesta 2006. Nia-viikkotuntien ja työpajojen lisäksi Minna maalaa ja musisoi.

*

Saa jakaa.

*

Samma text på väg på svenska!
Same text on its way in English.

Hei liikuntaharrastusta aloitteleva tai liikuntaan pariin palaava – nämä 7 asiaa tiedän treeneistäsi jo nyt

SiksiNia_toiminnallisuus

Alku aina hankalaa, sanoo yksi sananparsi ja toinen varmasti jotain siitä, että jahka alkuun on päästy, loppu onkin historiaa. Toisin sanoen: kalenteri kutsuu kesälaitumilla villintyneet takaisin jonkinlaista järjestystä kohti. Kuunvaihde ja sadonkorjuuseen astuminen innostaa ehkä taas kerran silmäilemään arjen rakenteita.  Syyskausi: se ihana tekosyy aloittaa uusi harrastus – vai miten se nyt menikään.

Viikkotuntien pyörähtäessä taas käyntiin, pohdin omaakin harjoitustani taas aktiivisemmin. Minulla on lukuvuoden aikana päiviä jolloin suorastaan lennän Nia-tunnille, ja toisia jolloin hikiliikunta ei voisi vähemmän kiinnostaa (onnekseni olen ohjaaja, joten minun täytyy ilmaantua paikalle). Muun muassa tämän myötä olen päässyt totuttelemaan siihen, että vaikka kuinka jotain rakastan, ensihuuma laantuu (ainakin sykleittäin) – ja siihenkin, että on loppujen lopuksi ookoo tulla tunnille millä tuulella tahansa. Kun jotain äityy harrastamaan pidemmän aikaa, omaan harjoitukseen mahtuu maagisuuden lisäksi myös rutkasti arkea – mikä voi olla erittäin, erittäin terve ja hyväkin asia. Muun muassa erään amerikkalaisen kollegani innoittamana päätin näin syyskauden alkuun listata muutaman kohdan, johon sinäkin saatat harrastuksesi puitteissa törmätä – melkein lajista riippumatta.

1. Tulet “mokaamaan” tunnilla. “Mokailu” eli kompastumiset, horjahtelut, askelissa sekoilu kuuluvat asiaan. Ne ovat itse asiassa merkki siitä, että olet oppimassa jotain sinulle uutta. Jos teet jotain ensimmäistä kertaa elämässäsi, et voi osata sitä täydellisesti kertaheitolla. Lihasvoima, joustavuus, tasapaino – ja miksei ryhmäliikuntaankin tottuminen – kasvaa vain tekemisen myötä. Ja hei, kokeneemmallakin liikkujalla voi olla huono päivä: olemme päivästä toiseen uusia itsellemmekin. Syvään hengittäminen ja itselleen uuden mahdollisuuden antaminen vasta oleellinen osa harjoitusta onkin.

2. Lihaksesi todennäköisesti kipeytyvät harjoituksissa tai sen jälkeen ellet ole tehnyt hetkeen mitään, tai jos teet jotain itsellesi uutta. Tämä on normaalia. Paras lääke on liikkua myös treenejä tai harjoitusta seuraavana päivänä, melkein millä hinnalla hyvänsä. Huomaa, että kävely on aina hyvä vaihtoehto (se on lempeä – ja tuulettaa muuten myös korvienväliä).

3. Tulet kohtaamaan harrastukseesi tai harrastusintoosi vaikuttavia haasteita. Sairaus tai vamma – tilapäinen tai krooninen – voivat houkutella sinua luopumaan harrastuksestasi tai harjoituksestasi kokonaan. Kun keho irtisanoo yhteistyösopimuksen tai kun kivusta tulee rajoittava tekijä pettymys rajallisuuteensa voi olla sydäntäsärkevän lannistavaa. Ensimmäinen reaktio on pyyhkeen heittäminen kehään: ellen voi tehdä tätä sataprosenttisesti, en tee tätä ollenkaan. Joissakin tilanteissa tämä valinta on toki täysin perusteltua – muttei välttämättä esimerkiksi Niassa tai joogassa. Liikunta voi oikealla tavalla toteutettuna, tilanteen mukaan sovellettuna auttaa sinua eheytymään, toipumaan tai jaksamaan paremmin kuin jos vain suljet harjoituksen pois kokonaan. Sama koskee myös ruuhkautuneen arjen kanssa elämistä: parisuhde, vauva, valmistuminen; koulu, surutyö, lasten harrastukset, loma. Kaaos vasta onkin paikka, jossa ravitsevaa harjoitusta kannattaa ylläpitää.
Huomaathan, että harjoitus toisinaan voi koostua viiden minuutin päivittäisestä hengittelytauosta. Tai yhdestä tanssitunnista viikossa. Tai viidentoista minuutin revittelystä musiikin tahtiin kotonasi. Jos Nia on vienyt sydämesi saatat löytää itsellesi kaverin Nia-TVstä

4. Liikunta liikuttaa meitä aina kokonaisvaltaisesti – ja vaikuttaa siten tunnetiloihinkin. Jotkut hakeutuvat liikunnan ja liikkeen pariin nimenomaan purkamaan tai ilmaisemaan tiettyjä tunnetiloja, toiset taas saattavat yllättyä tunteiden kirjosta joka tunnin lopussa voi nousta pintaan. Olen sekä Nia- että rentoutustunneillani tuntenut ja nähnyt ilmauksia onnesta, surusta ja vihasta – ja todennäköisesti useimmista näidenvälisistä tiloista. Muista, etten oleta mahdollisista tunteiluistasi mitään, etkä sinä ole niistä minulle tai muillekaan tilivelvollinen. Olet tervetullut liikkumaan missä tunnetilassa tahansa, ja saatat huomata liikkeen luovan sinulle vähän enemmän tilaa olla tunteittesi kanssa ja/tai tutustua tunteisiisi. Epämukavaa ehkä – vaan loppupeleissä usein hyvinkin kannattavaa.

5. Ohjaaja(si) tai kurssikaverisi ärsyttävät sinua todennäköisesti jossain vaiheessa. Eivät tanssilattia tai esimerkiksi joogamattokaan ole täysin konfliktivapaita sateenkaarialueita. Tunnin aikana jaat loppujen lopuksi hyvin intiimin kokemuksen muiden kanssa, pystymättä varsinaisesti vaikuttamaan kuka rinnallasi liikkuu. Sallit jonkun jota (toivottavasti) kunnioitat ja johon (toivottavasti) luotat ohjeistaa tekemisiäsi. Harjoituksen arkisuuteen kuuluu myös se, että pelissä voi välillä olla herkätkin tunteet. Väärinymmärrykset värittävät kokemusta; jonkun tavat tai ääni ärsyttävät. Niassa kohtaamme itsemme jokaikinen kerta, kun kohtaamme opettajamme tai kanssatanssijan. Syventävää harjoituksesta tulee, kun annamme itsellemme mahdollisuuden oppia itsestämme – ja samalla jostain toisesta – jotain uutta.

6. Saatat tylsistyä, saada tarpeeksesi tai pettyä harrastukseesi ja/tai tahoon tai yhteisöön joka sitä järjestää. Ennen pitkää siitä Ihanasta Uudesta tuleekin jotain tavanomaista taianomaisen sijaan eikä ole mahdotonta, että tavanomaisuus alkaa tuntua rajoittavalta. Ah, tätä valinnanvapautta ihanuutta. Tässä tilanteessa voit esimerkiksi a) ryhtyä etsimään sitä Seuraavaa Ihanaa Uutta, b) hylätä kaikki mahdolliset harjoituksenmuodot, tai c) käyttää tätä tilaisuutena kuunnella itseäsi ja kehoasi vielä syvällisemmin. Ehkä tanssitkin ennemmin aamupäivisin kun iltaisin? Ehkä tanssitkin ennemmin hameessa ja ripsarissa kun lökäpöksyissä? Ehket halua tanssia ollenkaan? Tee niitä pieniä muutoksia joiden avulla mielenkiintosi harjoitukseen säilyy samalla kun kunnioitat omia tarpeitasi. Yksityiskohdista se suurempi kuva aina koostuu; niitä muuttamalla muuttuu kokonaisuuskin.
Joskus Niakin on vain ensirakkaus liikkeeseen, jota seuraakin jonkun toisen vielä omemman lajin löytäminen. Toisinaan elämä vie ja tuo siten, että säännöllisyys on mahdotonta vaikka sydän muuta toivookin. Tiedä tämä: olet aina tervetullut takaisin tanssimaan kanssani.

7. Sokerina pohjalla: ainoa tapa ylläpitää kuntoa on ylläpitää kuntoa. Varsinkin kestävyyskunto (eli miten helposti hengästyt ja/tai palaudut ponnistuksesta/rasituksesta) reagoi muutoksiin nopeasti. Jatka siis, vaikkei asiasta ei ensin vaikuta tulevan mitään. Kunnon nousun huomaa nopeasti ennen kaikkia pienistä jutuista – ja ne pienet jutut (reippaus rapuissa, keventynyt kävelyaskel, notkeus arkitilanteissa) ovat ne tärkeimmät. Väitän siis, että olet liikkuvampi ja toimintakyvykkäämpi aloittaessasi liikuntaharrastuksen melkein minkä ikäisenä tahansa, kun jos et aloita lainkaan. Olen seurannut esimerkiksi äitiäni, joka viisikymppisenä aloitti säännöllisemmät jumppaharrastukset. Parikymmentä vuotta myöhemmin hän on liikkuvampi kun moni ikäisensä – ja hän liikkuu edelleen.
Toisin sanoen, mikäli osaat ylläpitää ja syventää harjoitustasi yllämainituista välttämättömistä hämmentymisistä, turhautumisista, haasteista ja pettymyksistä huolimatta, teet samalla parhaasi henkilökohtaisen paremman huomisen puolesta. Se että harjoittelet, ei välttämättä suojaa sinua esimerkiksi tapaturmalta tai sairaudelta – mutta se että olet harjoitellut voi olla ratkaiseva tekijä toipumisessa.

Niin, että miten se menikään? Syyskausi, se ihana tekosyy. 😛

*

Tämän kirjoituksen ytimessä on ajatus siitä, että olet valinnut lajin joka solahtaa arkeesi niin vaivattomasti kun mahdollista – se nimittäin madaltaa kynnystä lähteä liikkeelle mahdollisesti päivästä toiseen vaihtelevasta motivaatiosta riippumatta. Mikäli oma laji edelleen on hakusessa, sinnittele. Eräs Nia-kollegani tuuppaa esimerkiksi sanoa, että Nialle kannattaa antaa kolme mahdollisuutta ellei laji kolahda ensimmäisellä kerralla. Vaikka ylläolevat kohdat liittyvätkin liikunnan harrastamiseen, minun on tätänykyä vaikea erotella liike ja elämä toisistaan. Koen, että kehon toiminnallisuuden ylläpitämiseen ja kehotietoisuuteen liittyvä kiinnostus laajentavat valinnanvapauttani elää omannäköistä elämää – kuntoon ja varsinkaan ikään katsomatta.

PS. Ja juu, kuorsaaminen loppurentoutuksessa tai pieru kesken loppuvenyttelyn kuuluu muuten inhimillisiin taipumuksiin treenien yhteydessä. Samaan kategoriaan kuuluu t-paidan väärinpäin pukeminen, tai housujen repeäminen. Lohdutuksekseksi todettakoon, että esimerkiksi pierun perusluonteeseen kuuluu sen katoavaisuus. Tekevälle sattuu – ohjaajaa myöten.

*

Åbo Arbiksen keskiviikkoaamun ja torstai-iltapäivän Nia-kursseilta löytyy vielä muutama paikka. Auralan keskiviikkotunnin ryhmä on jo mukavan kokoinen, ja paikkoja on jäljelläkin. Ja Studio Fonin maanantaitunti on edelleen drop in, aivan kuten Pure Moven tiistaiNia (jonne on hyvä kuitenkin varata paikkansa).