Hei liikuntaharrastusta aloitteleva tai liikuntaan pariin palaava – nämä 7 asiaa tiedän treeneistäsi jo nyt

SiksiNia_toiminnallisuus

Alku aina hankalaa, sanoo yksi sananparsi ja toinen varmasti jotain siitä, että jahka alkuun on päästy, loppu onkin historiaa. Toisin sanoen: kalenteri kutsuu kesälaitumilla villintyneet takaisin jonkinlaista järjestystä kohti. Kuunvaihde ja sadonkorjuuseen astuminen innostaa ehkä taas kerran silmäilemään arjen rakenteita.  Syyskausi: se ihana tekosyy aloittaa uusi harrastus – vai miten se nyt menikään.

Viikkotuntien pyörähtäessä taas käyntiin, pohdin omaakin harjoitustani taas aktiivisemmin. Minulla on lukuvuoden aikana päiviä jolloin suorastaan lennän Nia-tunnille, ja toisia jolloin hikiliikunta ei voisi vähemmän kiinnostaa (onnekseni olen ohjaaja, joten minun täytyy ilmaantua paikalle). Muun muassa tämän myötä olen päässyt totuttelemaan siihen, että vaikka kuinka jotain rakastan, ensihuuma laantuu (ainakin sykleittäin) – ja siihenkin, että on loppujen lopuksi ookoo tulla tunnille millä tuulella tahansa. Kun jotain äityy harrastamaan pidemmän aikaa, omaan harjoitukseen mahtuu maagisuuden lisäksi myös rutkasti arkea – mikä voi olla erittäin, erittäin terve ja hyväkin asia. Muun muassa erään amerikkalaisen kollegani innoittamana päätin näin syyskauden alkuun listata muutaman kohdan, johon sinäkin saatat harrastuksesi puitteissa törmätä – melkein lajista riippumatta.

1. Tulet “mokaamaan” tunnilla. “Mokailu” eli kompastumiset, horjahtelut, askelissa sekoilu kuuluvat asiaan. Ne ovat itse asiassa merkki siitä, että olet oppimassa jotain sinulle uutta. Jos teet jotain ensimmäistä kertaa elämässäsi, et voi osata sitä täydellisesti kertaheitolla. Lihasvoima, joustavuus, tasapaino – ja miksei ryhmäliikuntaankin tottuminen – kasvaa vain tekemisen myötä. Ja hei, kokeneemmallakin liikkujalla voi olla huono päivä: olemme päivästä toiseen uusia itsellemmekin. Syvään hengittäminen ja itselleen uuden mahdollisuuden antaminen vasta oleellinen osa harjoitusta onkin.

2. Lihaksesi todennäköisesti kipeytyvät harjoituksissa tai sen jälkeen ellet ole tehnyt hetkeen mitään, tai jos teet jotain itsellesi uutta. Tämä on normaalia. Paras lääke on liikkua myös treenejä tai harjoitusta seuraavana päivänä, melkein millä hinnalla hyvänsä. Huomaa, että kävely on aina hyvä vaihtoehto (se on lempeä – ja tuulettaa muuten myös korvienväliä).

3. Tulet kohtaamaan harrastukseesi tai harrastusintoosi vaikuttavia haasteita. Sairaus tai vamma – tilapäinen tai krooninen – voivat houkutella sinua luopumaan harrastuksestasi tai harjoituksestasi kokonaan. Kun keho irtisanoo yhteistyösopimuksen tai kun kivusta tulee rajoittava tekijä pettymys rajallisuuteensa voi olla sydäntäsärkevän lannistavaa. Ensimmäinen reaktio on pyyhkeen heittäminen kehään: ellen voi tehdä tätä sataprosenttisesti, en tee tätä ollenkaan. Joissakin tilanteissa tämä valinta on toki täysin perusteltua – muttei välttämättä esimerkiksi Niassa tai joogassa. Liikunta voi oikealla tavalla toteutettuna, tilanteen mukaan sovellettuna auttaa sinua eheytymään, toipumaan tai jaksamaan paremmin kuin jos vain suljet harjoituksen pois kokonaan. Sama koskee myös ruuhkautuneen arjen kanssa elämistä: parisuhde, vauva, valmistuminen; koulu, surutyö, lasten harrastukset, loma. Kaaos vasta onkin paikka, jossa ravitsevaa harjoitusta kannattaa ylläpitää.
Huomaathan, että harjoitus toisinaan voi koostua viiden minuutin päivittäisestä hengittelytauosta. Tai yhdestä tanssitunnista viikossa. Tai viidentoista minuutin revittelystä musiikin tahtiin kotonasi. Jos Nia on vienyt sydämesi saatat löytää itsellesi kaverin Nia-TVstä

4. Liikunta liikuttaa meitä aina kokonaisvaltaisesti – ja vaikuttaa siten tunnetiloihinkin. Jotkut hakeutuvat liikunnan ja liikkeen pariin nimenomaan purkamaan tai ilmaisemaan tiettyjä tunnetiloja, toiset taas saattavat yllättyä tunteiden kirjosta joka tunnin lopussa voi nousta pintaan. Olen sekä Nia- että rentoutustunneillani tuntenut ja nähnyt ilmauksia onnesta, surusta ja vihasta – ja todennäköisesti useimmista näidenvälisistä tiloista. Muista, etten oleta mahdollisista tunteiluistasi mitään, etkä sinä ole niistä minulle tai muillekaan tilivelvollinen. Olet tervetullut liikkumaan missä tunnetilassa tahansa, ja saatat huomata liikkeen luovan sinulle vähän enemmän tilaa olla tunteittesi kanssa ja/tai tutustua tunteisiisi. Epämukavaa ehkä – vaan loppupeleissä usein hyvinkin kannattavaa.

5. Ohjaaja(si) tai kurssikaverisi ärsyttävät sinua todennäköisesti jossain vaiheessa. Eivät tanssilattia tai esimerkiksi joogamattokaan ole täysin konfliktivapaita sateenkaarialueita. Tunnin aikana jaat loppujen lopuksi hyvin intiimin kokemuksen muiden kanssa, pystymättä varsinaisesti vaikuttamaan kuka rinnallasi liikkuu. Sallit jonkun jota (toivottavasti) kunnioitat ja johon (toivottavasti) luotat ohjeistaa tekemisiäsi. Harjoituksen arkisuuteen kuuluu myös se, että pelissä voi välillä olla herkätkin tunteet. Väärinymmärrykset värittävät kokemusta; jonkun tavat tai ääni ärsyttävät. Niassa kohtaamme itsemme jokaikinen kerta, kun kohtaamme opettajamme tai kanssatanssijan. Syventävää harjoituksesta tulee, kun annamme itsellemme mahdollisuuden oppia itsestämme – ja samalla jostain toisesta – jotain uutta.

6. Saatat tylsistyä, saada tarpeeksesi tai pettyä harrastukseesi ja/tai tahoon tai yhteisöön joka sitä järjestää. Ennen pitkää siitä Ihanasta Uudesta tuleekin jotain tavanomaista taianomaisen sijaan eikä ole mahdotonta, että tavanomaisuus alkaa tuntua rajoittavalta. Ah, tätä valinnanvapautta ihanuutta. Tässä tilanteessa voit esimerkiksi a) ryhtyä etsimään sitä Seuraavaa Ihanaa Uutta, b) hylätä kaikki mahdolliset harjoituksenmuodot, tai c) käyttää tätä tilaisuutena kuunnella itseäsi ja kehoasi vielä syvällisemmin. Ehkä tanssitkin ennemmin aamupäivisin kun iltaisin? Ehkä tanssitkin ennemmin hameessa ja ripsarissa kun lökäpöksyissä? Ehket halua tanssia ollenkaan? Tee niitä pieniä muutoksia joiden avulla mielenkiintosi harjoitukseen säilyy samalla kun kunnioitat omia tarpeitasi. Yksityiskohdista se suurempi kuva aina koostuu; niitä muuttamalla muuttuu kokonaisuuskin.
Joskus Niakin on vain ensirakkaus liikkeeseen, jota seuraakin jonkun toisen vielä omemman lajin löytäminen. Toisinaan elämä vie ja tuo siten, että säännöllisyys on mahdotonta vaikka sydän muuta toivookin. Tiedä tämä: olet aina tervetullut takaisin tanssimaan kanssani.

7. Sokerina pohjalla: ainoa tapa ylläpitää kuntoa on ylläpitää kuntoa. Varsinkin kestävyyskunto (eli miten helposti hengästyt ja/tai palaudut ponnistuksesta/rasituksesta) reagoi muutoksiin nopeasti. Jatka siis, vaikkei asiasta ei ensin vaikuta tulevan mitään. Kunnon nousun huomaa nopeasti ennen kaikkia pienistä jutuista – ja ne pienet jutut (reippaus rapuissa, keventynyt kävelyaskel, notkeus arkitilanteissa) ovat ne tärkeimmät. Väitän siis, että olet liikkuvampi ja toimintakyvykkäämpi aloittaessasi liikuntaharrastuksen melkein minkä ikäisenä tahansa, kun jos et aloita lainkaan. Olen seurannut esimerkiksi äitiäni, joka viisikymppisenä aloitti säännöllisemmät jumppaharrastukset. Parikymmentä vuotta myöhemmin hän on liikkuvampi kun moni ikäisensä – ja hän liikkuu edelleen.
Toisin sanoen, mikäli osaat ylläpitää ja syventää harjoitustasi yllämainituista välttämättömistä hämmentymisistä, turhautumisista, haasteista ja pettymyksistä huolimatta, teet samalla parhaasi henkilökohtaisen paremman huomisen puolesta. Se että harjoittelet, ei välttämättä suojaa sinua esimerkiksi tapaturmalta tai sairaudelta – mutta se että olet harjoitellut voi olla ratkaiseva tekijä toipumisessa.

Niin, että miten se menikään? Syyskausi, se ihana tekosyy. 😛

*

Tämän kirjoituksen ytimessä on ajatus siitä, että olet valinnut lajin joka solahtaa arkeesi niin vaivattomasti kun mahdollista – se nimittäin madaltaa kynnystä lähteä liikkeelle mahdollisesti päivästä toiseen vaihtelevasta motivaatiosta riippumatta. Mikäli oma laji edelleen on hakusessa, sinnittele. Eräs Nia-kollegani tuuppaa esimerkiksi sanoa, että Nialle kannattaa antaa kolme mahdollisuutta ellei laji kolahda ensimmäisellä kerralla. Vaikka ylläolevat kohdat liittyvätkin liikunnan harrastamiseen, minun on tätänykyä vaikea erotella liike ja elämä toisistaan. Koen, että kehon toiminnallisuuden ylläpitämiseen ja kehotietoisuuteen liittyvä kiinnostus laajentavat valinnanvapauttani elää omannäköistä elämää – kuntoon ja varsinkaan ikään katsomatta.

PS. Ja juu, kuorsaaminen loppurentoutuksessa tai pieru kesken loppuvenyttelyn kuuluu muuten inhimillisiin taipumuksiin treenien yhteydessä. Samaan kategoriaan kuuluu t-paidan väärinpäin pukeminen, tai housujen repeäminen. Lohdutuksekseksi todettakoon, että esimerkiksi pierun perusluonteeseen kuuluu sen katoavaisuus. Tekevälle sattuu – ohjaajaa myöten.

*

Åbo Arbiksen keskiviikkoaamun ja torstai-iltapäivän Nia-kursseilta löytyy vielä muutama paikka. Auralan keskiviikkotunnin ryhmä on jo mukavan kokoinen, ja paikkoja on jäljelläkin. Ja Studio Fonin maanantaitunti on edelleen drop in, aivan kuten Pure Moven tiistaiNia (jonne on hyvä kuitenkin varata paikkansa).

Kiitos #niamaraton – muistin taas jotain oleellista

NiaMaratonHelsinki

Tältä näyttää, kun on tanssinut neljä tuntia putkeen. 😀

Eikös sitä sanota, että parhaimmat jutut syntyvät ikäänkuin vahingossa? Koska Nia-kouluttaja Helen Terry ei vastoin tapojaan tänä vuonna päässyt Kuopio Tanssi ja Soi-festareille ja koska Niaa ohjelmaan kuitenkin toivottiin, päätimme Nia-ohjaajien kesken jakaa vastuu jonkinlaisesta Nia-rupeamasta. Raitalan Eija ehdotti Nia-maratonia, minä ja Hanna Uusiprosi pääsimme sitoutumaan tapahtumaan kiitos kalenteriemme sopivan väljyyden. Festarikansan palaute ja ohjaajien omat fiilikset maratonista olivat niin hehkuvia, että päätimme avata syyskautemme tuomalla tapahtuman Helsinkiin su 19.8. Loppu lienee historiaa, vai miten se nyt menikään.

Nia-maratonin konsepti on yksinkertainen: kolme eri tuntityyppiä, kolme eri ohjaajaa. 4 kertaa 60 minsaa ja samanpituinen evästauko, koska #tankkausonhyvästä. Käytännössä siis lämmittelyksi klassinen Nia-tunti, lounastauko, Nia 5 stages, Move IT ja sokerina pohjalla yhteisohjattu toinen klassinen Nia-tunti – sekä jokaisen iltapäivätunnin välissä vartin tauko. EarlyBird-hinnalla saa hela hoidon hintaan 50 euroa, tai sitten voi halutessaan tulla yksittäisille tunneille hintaan 15e/tunti. Jo Kuopion jälkeen olimme varsin innostuneita sulavasta yhteistyöstämme. Tämän lisäksi huomaan Helsingin maratonin jälkeen olevani myös kiitollisen inspiroitunut – siis että noi Eija ja Hanna osaavat asiansa!

“Dagen efter” -oloni muistuttaa minua muuten eräästä talvisesta workshop-viikonlopusta alkuvuodesta 2005. Ann Christiansen oli käymässä Suomessa ja workshop taisi sinetöidä sekä minun että useamman muunkin päätöksen osallistua saman kesän Nia White Belt-koulutukseen Ahvenanmaalla. Itse muistan ihmetelleeni sitä, että vaikka olinkin työpajan myötä liikkunut tuntikausia, niveleni tuntuivat pehmeimmiltä kuin ehkä koskaan. Samat aistimukset ovat pinnassa tänään. Huomaan kyllä reisistäni ja pakaralihaksistani tehneeni jotain – mutta jotain hyvää, siis.

Ns. draamankaarikin on tässä maratonissa niin toimiva: ensin koko keho lämpimäksi, sitten tauko ja tauon jälkeen pehmeä kehonhuoltosessio 5 stagesin muodossa. Tästä siirtyminen tanssillisempaan kehonhuoltooon eli Move IT-tuntiin, joka on tavallaan Nian erittäin käypä vastine intervallitreeniin – ja samalla läpikotainen tutustuminen Nian viiteenkymmeneenkahteen perusliikkeeseen. Maaliin tullaan Nia-maratonissa sitten jälleen klassisen tunnin muodossa. Tanssijasta riippuen, joku saattaa tässä vaiheessa ottaa jo huomattavasti rauhallisemmin jonkun toisen taas puristaessa itsestään viimeisetkin mehut. Kaikki käy. Ihan kuten Nia toivottaa kaikki kehot tervetulleiksi, Nia-maratonissakin mielihyvä on oikeasti käypä johtotähti.
Maratonin tämänkertainen teema – nivelet ja dynamic ease, eli suorittamatta liikkuminen oli tietenkin jo itsessään hyvä alustus tervehdyttävälle kokemukselle. Nettisanakirja tarjoaa dynaamisen selityksekseksi sanoja kuten voimakas, energinen, aktiivinen, elävä, liikkuva, muuttuva, kehittyvä. Avainsana on tässä kuitenkin se easy – ja kyllähän “iisisti voimakas/energinen/aktiivinen/muuttuva/kehittyvä” luo tilaa itsekullekin tehdä maratonistaan itsensä näköisen. Iisisti hyvä tulee, siis.

Nivelpehmeyden lisäksi huomaan ilokseni istuvani tänään miellyttävämmän ja ennen kaikkea vaivattomamman suoraselkäisesti koneenkin äärellä (selkäranka oli 5 stagesin aikana tarkassa syynissä). Vetovastuun jakaminen ja selkeä oma vastuu-alue tuo myös tiettyä kepeyttä maratonin toteutukseen – saman tapahtuman aikana pääsee sekä vastaanottamaan että antamaan. Se muistamani oleellinen liittyy puolestaan mahdollisesti vaikeammasti sanoitettavaan tunnetilaan – tai ehkei sittenkään. Nia-kielessä RAW on lyhenne sanoista relaxed, alert ja waiting. Tällä viitataan rentoon kehoon, valppaaseen mieleen – ja odottavaisuuteen, joka itsevalittuna on varsin mainio olotila vastausten löytämiseen, mahdollisuuksien näkemiseen.

Tanssimisiin taas!

PS. Kaavailemme Nia-maratonia Turkuun vielä tälle syksylle. Alustavasti ajatuksemme ovat marraskuulla… lisätietoa tulossa pian.

PPS. Aiemmin mainitut elokuiset täydenkuunjamit siirretään äkillisestä ohjaajapulasta 😀 toiselle täysikuulle. Kotisivujeni kalenteri päivittyy sitä myötä kun tapahtumaa lisää pukkaa.

Sääntöjen keskellä kukkii vapaus

Vasta otsikkoa pohtiessani tajusin, että sivuan omalta osaltani viime viikon keskustelua sääntöjenasettelusta, niiden hyödystä ja siitä ainakin toisinaan kyseenalaistettavan kiittämättömästä asemasta josta niiden asettaja saattaa itsensä löytää. Toisaalta, kun säännöt ovat oikeasti järkeenkäypiä ja kannattavat kasvua ja maailman avartumista, niilläkin on mielestäni paikkansa.
Onneksi! olen tanssinopettaja, ja onneksi! tunneilleni saapuvat lähinnä vapaasta tahdostaan tanssimaan haluavat. Ja: onneksi! – käyttämämme säännöt kumpuavat useimmiten kehosta, sen tarpeista ja hyvinvoinnin edistämisestä, sekä elämänlaadun parantamisesta (no, noin sanovat kai kaikki joilla on oma lehmä ojassa. Mutku mun lehmä on oikeasti …hyvä lehmä).

Viime lauantain I LOVE NIA-tunnilla pääsivät taas valloillen muoto ja vapaus (form and freedom), kaksi ääripäätä jotka saattavat jakaa tanssijat kahteen leiriin: heihin,  jotka syystä tai toisesta vierastavat kymmenen sekunnin vapaatanssipyrähdystä, ja heihin jotka menevät sisäiseen solmuun joutuessaan seuraamaan järjestelmällisiä askelia. Vaan tätähän Nia tekee (mielestäni melkein) parhaiten: tuo näennäiset vastakohdat lähemmäs toisiaan, osoittaa miten niistä voi käytännöntasolla hyötyä, kummastakin.

Askelsarjat, lyöntien tai potkujen laskeminen, suunnanvaihto, tai jopa vain se, että pitää huolen siitä että tukijalan kantapää pysyy lattiassa kun toinen jalka potkaisee – nämä ruokkivat kaikki järjestelmällistä puoltamme, haastavat meitä liikkumaan ehkä meille uusilla tavoilla, tuovat vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa liikkeitä. Vapaa liike avaa meille puolestaan mahdollisuuden itse-ilmaisuun, musiikin vietäväksi antautumiseen – jopa kaaoksen hyväksymiseen, tai “apua en tiedä mitä teeeeeeeeeen”-tunteen tunnistamiseen – ja ehkä vähitellen jopa selättämiseen.
Luin myös ilokseni mukavan kuvauksen vapaatanssin eri ulottuvuuksista: se voi olla kanava itse-ilmaisulle (luot ja ilmaiset tietoisesti jotain sinulle uutta), kehonhuollolle (käytät liikettä eheyttääksesi itseäsi fyysisesti) tai itsensä altistamista omien kuntoon liittyvien rajojen venyttämiselle. Näin vapaakin liike saa kehykset jotka ehkä rajaavat kokemusta pienemmäksi, turvallisemmaksi, selkeämmäksi. Ja sekä vapaus että muoto tukevat niin oman mukavuusalueen ulkopuolelle astumista kuin kehon ja keskushermoston ehdollistamista uusille tavoille tai liikeradoillekin. Ja sittenkin myös muodon sisältä löytyy yksilöllistä vapautta – vapaus valita miten muotoa toteuttaa.

Tiesitkö muuten, että jokaikinen Nia-tunnilla tanssittu kappale on saanut alkunsa vapaasta tanssista? Jepjep. Kumpi tuli ensin… kana vai muna? 😉

Muoto + vapaus = tasapaino (kuvan otti Laura Hellsten)

Muoto + vapaus = tasapaino (kuvan otti Laura Hellsten)

Aistillisesti uuteen viikkoon!

Tilaa itselle!
Mitä jos lähestytkin liikettä aistien kautta? 
Keskityt kokemaasi, koet kehollisuuttasi kokonaan uudella tavalla? Nian edustama näkemys ohjaa sinua kuuntelemaan itseäsi, liikkumaan mielihyvää seuraten. Samalla saatat löytää liikkumisestasi uusia puolia, syventää suhdettasi itseesi niin anatomisesti kuin tunteellisestikin.  Alla kuvaukset viidestä aistimuksesta (FAMSS) joita hakea tunnilta, ja hyödyntää sekä vapaassa että ohjatussa liikkeessä. Innostu ja innosta – olemme liikuttavia kokonaisuuksia!


Flexibility – joustavuus
Joustavuus koetaan energiana joka liikkuu ulospäin. Fyysisesti se tarkoittaa voimasta irtipäästämistä.  Dynaaminen joustavuus (kun venytys ja siitä palautuminen ovat tasapainossa) rentouttaa kehoasi, ja on aistittavissa avaavana ja pidentävänä toimintana.  
Kehosi sanoo Minulla on enemmän tilaa olla, tunnen venyväni enemmän.

Agility – ketteryys
Ketteryys on valmiutta vaihtaa liikkeestä tai asennosta toiseen. Fyysisesti se tarkoittaa työntämistä ja vetämistä. Dynaaminen ketteryys (kun vaihdos liikkeestä toiseen sujuu vaivatta) rentouttaa kehoasi ja on aistittavissa tasapainona yin- ja yang-energioiden välillä (hitaan ja nopean, avautuvan ja sulkeutuvan jne). Kehosi sanoo Osaan vastata haasteeseen kuin haasteeseen. Kerään lisää ketteryyttä.


Mobility – liikkuvuus
Liikkuvuus on energiaa jatkuvassa liikkeessä. Fyysisesti se tarkoittaa voiman kierrättämistä. Dynaaminen liikkuvuus (täydellinen tasapaino joustavuuden ja voiman välillä) rentouttaa kehoasi ja on aistittavissa nuorekkaana vapaudentunteena. Kehosi sanoo Tunnen itseni vapaaksi, liikkuvuuteni lisääntyy.

Strength – voima
Voima koetaan energiana joka liikkuu sisäänpäin. Fyysisesti se tarkoittaa voiman pidättelemistä ja pitkittämistä. Dynaaminen voima (kun voimankäyttö ja siitä palautuminen ovat tasapainossa) rentouttaa kehoasi ja on aistittavissa vastuksena, tai tietoisesti suunnattuna energiana joka mahdollistaa tietyssä asennossa pysymisen. Kehosi sanoo Tunnen itseni voimakkaaksi, kasvatan voimaani.

Stability – vakaus (valmius)
Vakaus koetaan energiana joka liikkuu keskipisteestä kaikkiin suuntiin. Fyysisesti se tarkoittaa harmoniaa ja rauhaa yhdistettynä toimintavalmiuteen. Dynaaminen vakaus (täydellinen tasapaino viiden FAMSS-aistimuksen välillä) rentouttaa kehoasi ja on aistittavissa voimauttavana rauhantunteena. Kehosi sanoo Olen rentoutunut, osaan tasapainoilla, tunnistan vakauden koska tunnen sen.

Tanssimisiin!