Kaikki lähtee jaloista, sanotaan Niassa. Vakaus nousee alhaalta ylöspäin.
Eli: miten tietoinen olet askelistasi? Erotatko kantapään, päkiän, koko jalalla astumisen toisistaan? Osaatko siirtää kehon painopistettä jalalta toiselle vaivattomasti nopeamminkin, tai jakaa kehonpainosi tasaisesti kummallekin jalalle? Potkut ja tasapainoilukin saavat aivan uutta pontta, kun yhteys lattiaan on vahva.
Ensikertalaisen tai aloittelijan kannattaa aina ensin keskittyä jalkoihinsa. Rytmi löytyy musiikkia kuuntelemalla tai ohjaajan askellusta seuraamalla, suunnat selkiytyvät ajan myötä. Pieni on kaunista, ja askelia voi kasvattaa maltillisesti pikkuhiljaa.
Vakaasti astuvat ja juurtuvat jalat vaikuttavat levollisuuteen liikkeessä, turvantunteeseen tanssin pyörteissä – vakaus tuntuu rauhana koko kehossa. Tervetuloa tunnille lisäämään omaasi!
PS – avojalkailun terveyshyödyistä puheen ollen! Luin vuosi sitten Clinton Oberin Earthing-nimisen kirjan. Lisää kirjan teemasta täältä , mutta lyhykäisyydessään esittelyssä on mielestäni mielenkiintoisia näkökulmia sairastelun ja kengänkäytön yhteyteen – ja vinkkejä siitä, miten terveyttään voi edistää juuri jaloista alkaen. Näillä leveysasteilla ei ainakaan tähän aikaa vuodesta tee mieli liikkua paljain jaloin mutta.. eihän kesäänkään ole kun nelisen kuukautta. Siihen asti paljasjalkaillaan Niassa.